tiistai 29. maaliskuuta 2011

Päivän tomaatit

Yleisön pyynnöstä huolimatta en vielä tässäkään blogimerkinnässä esittele uusia rattaitamme (jotka mahtuvat vastoin odotuksia kotitalomme hissiin!). Sen sijaan hehkutan toimivaksi havaittua gradutekniikkaa, jota olen tänään ensimmäistä kertaa kunnolla hyödyntänyt.

Kyseessä on ns. Pomodoro-tekniikka, jota noudattamalla gradu (tai muu "pakollinen" työ) edistyy tehokkaasti. Idea on yksinkertainen: valitaan tehtävä, säädetään ajastin soittamaan 25 minuutin päästä, tehdään valittua tehtävää, kunnes ajastin soi, kirjataan lyhyesti ylös aikaansaannokset ja pidetään viiden minuutin tauko. Yhtä 25 minuutin ajanjaksoa sanotaan tomaatiksi. Neljän tomaatin jälkeen pidetään pidempi tauko. Tutustuin tekniikkaan Gradutakuu-blogin kirjoituksen kautta. Myös tämä merkintä käsittelee aihetta.

Itse fuskasin sen verran, että en listannut erikseen aikaansaannoksiani. Tekniikka voi kuulostaa lapselliselta ja 25 minuutin ajanjakso naurettavan lyhyeltä, mutta jokainen, joka on pyörinyt tunteja tietokoneen ja jääkaapin välillä saamatta graduaan (tai muuta työtään) mainittavasti edistymään, ymmärtää kyllä, miksi tällainen kurinalaisuus on tarpeen. Kannattaa kokeilla erityisesti niinä aikaansaamattomina päivinä!

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Hankintoja ja huomioita

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille ja nimiehdotusten antajille! Olin ihan yllättynyt siitä, miten paljon kriteereihin sopivia ehdotuksia sain. Voi olla, että päädymmekin johonkin noissa listoissa olleeseen vaihtoehtoon (jos siis saamme pojan, siitä ei ole mitään tietoa tai edes veikkausta). Siltä varalta, että lapsi onkin tyttö, voitte toki ehdottaa tyttöjenkin nimiä.


Nämä pienet nahkatossut löytyivät huutonetistä ja maksoivat kokonaisen euron. Voi olla, että nämä eivät koskaan ole meidän lapsellemme sopivat oikeaan vuodenaikaan, koska koko on arviolta noin 6 - 9 kk ikäisen. Luulen, että kengille löytyy kuitenkin käyttäjä kaveripiiristä/ suvusta, jos ne eivät käy meille.

Vaikka vauvan syntymään pitäisi olla vielä yli kolme kuukautta, tilasimme jo yhdistelmärattaat. Alunperin meidän piti ostaa käytetyt, mutta kun haluamiamme (Bugaboo Cameleoneita) ei löytynyt sitten millään käytettynä, varsinkaan kohtuuhintaan, päädyimme tilaamaan sellaiset nettikaupasta uutena. Hintaero ainoisiin sopiviin käytettyihin oli vain 64 €, jos tilaamiemme toimituskulut lasketaan mukaan. Lisäksi saimme mieluisimman värin (tumma harmaa/ luonnonvalkoinen, esitelty tässä postauksessa) emmekä joutuneet hakemaan rattaita Helsingistä. Emme olleet aikoneet ostaa rattaita vielä ihan näin aikaisessa vaiheessa, mutta pelkäsin nettikaupan hyvän tarjouksen loppuvan. Nyt vain odotellaan rattaiden saapumista. Niiden pitäisi olla meillä viimeistään ensi viikolla.

Välttämättömimmät vauvantarvikkeet alkavat olla jo hankittuna tai lainattuna (viimeisimmät lainaukset ovat imetystyyny ja kantoliina, viimeisin ostos ennen rattaita Tiny Loven Gymini Deluxe -leikkimatto kirppikseltä). Pieniä juttuja puuttuu vielä, mutta monen kohdalla kannattaa kuitenkin miettiä tarpeellisuutta ennen kuin kamalasti hamstraa. En voi vielä tietää vaikka sitä, käyttääkö vauvamme tuttia. Nyt mietin jo, kannattaisiko lämpöpussi ensi talveksi ostaa keväällä tai kesällä käytettynä. Nyt sen voisi nimittäin saada halvemmalla...

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Nimittelyä

Synnytyssairaalan esitietolomakkeissa kysyttiin nimiehdotusta tytölle ja pojalle. Tytön nimestä olemme miehen kanssa yksimielisiä, mutta pojalle on vielä mietinnässä sopiva kaksitavuinen (etu)nimi. Jos sellaista ei keksitä, kolmitavuinenkin tulee kyseeseen. Pitkistä nimistä kuitenkin väännetään helposti koulussa ja muualla lempinimiä, jotka eivät ole yhtä kauniita kuin oikea nimi. Minulla on kyllä pari ehdotusta pojan nimeksi, mutta miehellä on omat suosikkinsa, joista minä en erityisemmin pidä. Yksi niistä on kyllä kaunis, mutta viisitavuinen etunimi on minusta liian pitkä. Minusta ei myöskään olisi kovin reilua, että jokin minusta erinomainen ja miehestä ok vaihtoehto valittaisiin. Kivointa olisi, jos keksisimme jonkun aivan muun, molempia miellyttävän nimen. Hyviä ehdotuksia (sekä tytölle että pojalle) otetaan vastaan.

Hyvän nimen kriteereitä:

- riittävän lyhyt (perustelu edellä)
- suomen kieleen sopiva, sillä olemme molemmat miehen kanssa suomenkielisiä ja meillä on kaksitavuinen, suomalainen sukunimi (vierasta alkuperää oleva nimi käy kuitenkin, kunhan suomenkielisen on helppo sanoa se ja taivuttaa kaikissa sijamuodoissa)
- sellainen, ettei joka kerta nimensä kertoessaan joudu samalla selittämään miten se kirjoitetaan (iillä vai jiillä? yyllä vai iillä? yhdellä vai kahdella uulla? onko lopussa i?)
- mieluiten jo pitkän aikaa tunnettu nimi, ei siis mitään aivan äsken keksittyä
- harvinaisuus ei haittaa, mutta nimi ei saisi olla sellainen, että se kirjoitetaan helposti väärin esim. yleisemmän muodon mukaisesti
- tytölle tytön nimi ja pojalle pojan nimi (emme innostu sukupuolineutraaleista nimistä, tasa-arvon kanssa sillä ei sitten taas ole yhtään mitään tekemistä)
- lähisuvussa ei saisi olla samannimistä (tämä on todella rajoittavaa, koska monet suosikit ovat lähisuvun nimiä)
- nimen alkuperä tai merkitys olisi kiva olla selvillä (ja merkitys olisi mielellään kaunis tai vähintäänkin neutraali. Minäkin olen kuullut legendan tytöstä, jolle vanhemmat antoivat tietämättään sinänsä kauniin kuuloisen nimen, joka tarkoittaa veriripulia. Tämä on toisaalta siksi vaikeaa, että monet nimet tarkoittavat jollain kielellä jotakin ei-toivottua. Nimen alkuperäisen merkityksen tulisi kuitenkin ainakin olla vähintään siedettävä.)

Yritä sitten keksiä näiden kriteerien mukaista nimeä! Ei ole tosiaankaan yhdentekevää, miksi lapsen nimeää. Uskon, että nimi vaikuttaa myös lapsen persoonallisuuden kehitykseen.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Lisää neuleita


Tein viikonloppuna toisenkin vauvanpeiton. Veljelleni syntyy ensimmäinen lapsi päivänä minä hyvänsä ja halusin mieluiten antaa itse tehdyn vauvalahjan. Nyt pitäisi vain valita, kumpi näistä jää meille ja kumpi menee lahjaksi. Peitot ovat kyllä niin identtisiä, että sillä ei oikeastaan ole merkitystä.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Töppöset


En ole itse koskaan haaveillut UGGeista, mutta mielestäni ne ovat söpöt vauvalla. Huusin huuto.netistä tällaiset, joiden pitäisi olla sopivat noin 6 - 9 kk iässä. Pohjat ovat myös mokkanahkaa, joten (ulkona) kävelyyn nämä eivät oikein sovi. Tuon ikäiselle lapselle ehkä kuitenkin ihan hyvät talvitöppöset sisäkäyttöön ja rattaisiin. Toivottavasti pysyvät tuon ikäisenä jo jalassa, ihan vauvakokoa en viitsinyt ostaa, kun ne eivät kuitenkaan pysyisi tallessa.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Neuleita


Olen neulonut vauvalle. En vaatteita, mutta kuvassa näkyvän pikkupeiton vaunuihin tai kaukaloon ja kaksi polyestervanutäytteistä palloa, joissa on sisällä kulkunen. Kulkusen kilinä ei kyllä kamalan hyvin kuulu täytteiden läpi, mutta väliäkös tuolla. Pienempi pallo on tarkoitus antaa ystäväni lapsille. Pallot on tehty samalla ohjeella (saatavana täällä), mutta eri paksuisilla puikoilla ja eri langoista. Molemmat tulivat yli jääneistä lankakerän lopuista. Isompi on Novitan Huopasta (ehkä huovutankin sen vielä koneessa) ja pienempi ei-huopuvaa Seitsemän veljestä -raitalankaa. Pallon neulominen on helppoa ja nopeaa. Kannattaa valita selvästi tavallista pienemmät sukkapuikot, että täyte ei kuulla valmiin pallon läpi. Ihan pieni vauva ei tietenkään vielä osaa pitää palloa käsissään, mutta vähän isommalle se on hyvä kahden käden yhteiskäytön harjoitteluun. Pallo on niin pehmeä, ettei sillä satuta itseään tai leikkikaveria.

Neulepeitto on tehty Stitch'n Bitch -kirjan ohjetta mukaillen. Lankana on käytetty Novitan Isoveljeä  yksinkertaisena (kirjan ohjeessa on käytetty kaksinkertaista lankaa, mutta tykkään neuloa enemmän yksinkertaisesta). Halusin konepestävän peiton ja vaikka olisin mielelläni valinnut jonkun pienen lankavalmistajan, en äkkiseltään löytänyt sopivaa ei-huopuvaa ja riittävän edullista lankaa mistään pikkupuodista. Tämä peitto on tehty niin, että ylä- ja alareunoissa on 20 krs helmineuletta, reunoissa 10 s ja keskellä isot ruudut oikeasta ja nurjasta, kummankin leveys 50 s. Työn leveys on siis yhteensä 120 s, mikä tarkoittaa minun käsialallani ja nelosen (?) pyöröpuikoilla 70-80 cm. Peitto on sen verran joustava, että tarkkoja mittoja on vaikea sanoa. Kuvassa näkyvä haalari on lainassa kummipojalta ja edustaa 56-senttistä vauvaa suhteutettuna peiton kokoon.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Kotona


Viihdyn kotona oikein hyvin. Olemme vihdoin saaneet hankituksi sohvan. Se on Interfacen ja aika erilainen kuin mitä alun perin ajattelin, mutta silti mieluinen. Harkitsimme Ikean Karlstadia nahkaisena, mutta päädyimme kuitenkin kotimaiseen ja kankaiseen vaihtoehtoon. Minä olisin pitänyt nahkaisestakin, mutta mies toivoi kankaista eikä minulla loppujenlopuksi ollut mitään sitä vastaan. Ikean kangassohvat eivät kuitenkaan houkutelleet, mitä lie ennakkoluuloja. Koska tämä Interfacen sohva oli käytetty, se tuli myös halvemmaksi (ja ekologisemmaksi) kuin Ikean sohva olisi tullut.

Kuvasta näkyy myös, että lattialla oleva viirivehka on yhä liian suuressa päälliruukussa. Sohvatyynyiksi olen heittänyt kaksi varatyynyä, joissa on valkoiset tyynyliinat. Mustavalkoiset tai värilliset siksak-kuvioiset sohvatyynyt kiinnostaisivat. Vaihtoehtoina on ainakin Missoni ja H&M Home.


Eteisessä on myös "uusi" tuoli, jonka kävin lähes vuoden harkinnan jälkeen ostamassa Ekotorilta. Harkinnan syy ei varsinaisesti ollut hinta, koska tuoli maksoi 3,20 e. Aloin kaivata tuolia, koska kenkien pukeminen kasvavan mahan kanssa käy yhä hankalammaksi. Vielä toistaiseksi se sujuu kohtalaisen hyvin, mutta kesällä on varmasti jo vaikeaa.