torstai 10. helmikuuta 2011

Paljastuksia

Sain wikeltä tunnustuksen ja haasteen, johon kuuluu seitsemän paljastusta. Tämä on vaikeaa! En millään muista, mitä olen jo saattanut kertoa. Monet blogin lukijoista myös tietysti tuntevat minut henkilökohtaisesti, joten sinänsä tässä ei tule kamalasti uutta kaikille. Yritän kuitenkin

1) Teen graduani liittyen kouluikäisten lasten keskushermostolliseen kuullun prosessointiin. Opiskelen siis alaa, johon tämä liittyy. Gradun aineistona on mm. ERP-taltiointeja (aivojen sähköisen toiminnan mittauksia) ja erilaisia tehtäviä, joista suoriutumiseen tarvitsee esimerkiksi rytmisiä taitoja.

2) Häpeän joskus myöntää, että teen nykyään lähes joka päivä miehelleni ruoan valmiiksi hänen tullessaan kotiin. En halua muiden kuvittelevan, että kokisin sen ehdottomasti velvollisuudekseni tai että mieheni vaatisi sitä. Enimmäkseen se on ajanvietettä loppuiltapäiväksi, kun olen jo lopettanut koulutyöt ja mies ei ole vielä tullut kotiin. Ruoanlaitto tuntuu järkevältä tekemiseltä, kun itselläkin on nälkä.

3) Viime päivinä aina ennen nukkumaanmenoa olen tunnustellut vauvan liikkeitä (jotka ovat vihdoin alkaneet tuntua selvästi!). Tavallisesti pyydän miestäkin kokeilemaan.

4) Käytän joskus ruoanlaitossa lihaliemikuutioita, vaikka olen yrittänyt päästä eroon turhista lisäaineista. Mieluiten teen marinadit ym. itse, mutta aina ei vain jaksa tai ehdi.

5) Löysin pari päivää sitten sykemittarini, joka oli ollut hukassa ainakin puoli vuotta. Mistäpä muualtakaan kuin eteisen kaapista.

6) Olen käyttänyt samoja kenkiä lähes koko talven ja jostain merkillisestä syystä ne olivat muuttuneet kovin liukkaiksi. Eilen sain vihdoin aikaiseksi viedä ne suutarille uusia pohjia varten. Samalla laitatin pitävämmät pohjat eräisiin korollisiin saappaisiin, joilla pysyin tänään pystyssä erittäin hyvin. Kyllä ihminen voi olla tyhmä, kun hylkää käyttökelpoiset kengät vain siksi, että niissä on täysin kuviottomat pohjat. Ihan niinkuin en olisi koskaan suutarista kuullutkaan.



7) Minulla on maljakossa kimppu nuupahtaneita tulppaaneita, joita en vain henno heittää pois.


Haasteen laitan eteenpäin niille blogiystävilleni, jotka tunnen myös "oikeassa elämässä" .

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti