tiistai 22. helmikuuta 2011

Mini Rodinin kevätvaatteita

 
kuvat: minirodini.se

Ylempää haalaria ihastelin jo Tukholman-reissulla reilu viikko sitten. Taas kaksi vaatetta, jotka kelpaisivat meidän vauvalle.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Kivoja juttuja Marimekolta

Tykkään Marimekosta periaatteen tasolla erittäin paljon, mutta yleensä kivoimmat kuosit "kuluvat puhki" mielestäni liian nopeasti. Nyt on kuitenkin pakko jakaa pari uutuustuotetta, joista tykkäsin. Näissä pidän kirkkaista väreistäkin. Kuvat lainattu Marimekon sivuilta.







Katveessa-paita

Älkääkä sitten yrittäkö päätellä vauvan sukupuolta näiden vaatepostausten perusteella, ei ainakaan vielä tiedetä sitä itsekään.

perjantai 18. helmikuuta 2011

Mustavalkoista

Toivottavasti emme onnistu kasvattamaan tulevaa lastamme ajattelemaan yhtä mustavalkoisesti kuin miltä hänen vaatekaappinsa toistaiseksi näyttää.


Mini Rodinin pandabodya ja -housuja en ajatellut yhtä aikaa käytettäväksi, mutta huuto.netissä oli sellaiset myynnissä yhtenä pakettina. Eipä tarvinnut pohtia, haluanko pandakuvioisen ylä- vai alaosan. Maksoin itseni kipeäksi siihen nähden, että ne ovat kuitenkin käytettyjä, mutta en nähnyt järkeväksi ostaa uusia, vaikka ne olisi saattanut saada melkein samalla hinnalla alennuksesta. (Eikä luultavasti kuitenkaan olisi saanut, sillä nämä ovat viime vuoden mallistoa ja näyttävät olevan loppuunmyyty joka paikasta.)

Pandakuvio on yksi suosikeistani Mini Rodinilta, vaikka monia muitakin ihania kyllä on. Nämä ovat lisäksi luomupuuvillaa. Todennäköisesti teepaitailmoja ei ole kamalasti enää silloin, kun lyhythihainen body (68/74 cm) on vauvalle sopiva, mutta ehkäpä sitä voi käyttää pitkähihaisen neuletakin tms. alla. On myös mahdollista, että kapeat housut ovat liian napakat kestovaippapepulle. Ehkä käytetäänkin vaikka reissussa, jolloin vauvalla on ehkä kertakäyttövaippa. Asiaan vihkiytymättömille valaistakoon, että kestovaipat ovat kuivana paksumpia kuin kertakäyttöiset. Märkänä eroa ei juuri ole.


Tämä raidallinen Greenbabyn body on ensimmäinen vauvanvaatehankintani. Tilasin sen ennen joulua asoksen alennusmyynnistä. Juuri muita uusia vaatteita vauvalle ei sitten olekaan ostettu. Body on uskomattoman ihanan pehmeää luomupuuvillaa. Ollakseni rehellinen ajattelin ensin tätä lahjaksi kummipojallemme, mutta totesin sitten sen olevan todennäköisesti valmiiksi liian pieni (nettikaupassa oli käytössä kummallinen kokomerkintä 3-6 kk, mitä se nyt kertoo yhtään kellekään?!).

Pahoittelen, että postaukseni käsittelevät nykyään lähes aina vauva-aihetta, mutta päässäni liikkuu nykyään eniten vauva-ajatuksia.

Kyllä me sinua odotetaan, vauva!


En varsinaisesti ole hankkinut vauvalle tällaista määrää tavaraa vielä tähän (raskauden puoliväliin) mennessä. Suurin osa kuvassa näkyvistä vaatteista on lainassa kummipojaltamme, jolle ne ovat jo liian pieniä. Vaipat olen hankkinut itse käytettynä. Olen ajatellut ehkä hankkia myös jokusen kuvassa näkyvän vihreän vaipan mallisen yhdenkoon vaipan uutena, mutta ajattelin ensin kokeilla käytetyllä, sopiiko malli lapsellemme. Trikoopeitto, tuttipullo ja tuttinauha ovat uutena ostettuja. Juuri muuta vauvalle ei sitten uutena ole ostettukaan.

Hörppyytysmuki löytyi lastentarvikekirppikseltä. Ammatillisistakaan syistä en halua opettaa vauvaa juomaan nokkamukista (kummallinen hörppimisen ja imemisen välimuoto). Olen kokenut pientenkin hoitolasten juottamisen helpoimmaksi mukista. Tästä hörppyytysmukista on helppo kaataa nestettä sopivan hitaasti. Mukin reuna on myös sopivan ohut pienen lapsen suuhun.


En vielä tiedä, minkä verran (huvi)tuttia vauva tulee käyttämään, mutta ihastuin Kitschin loppuunmyynnissä Helsingissä tähän Elodie Detailsin mustaan tuttinauhaan. Minusta paljon kivempi kuin markettien riemunkirjavat tuttinauhat!


Koska vauva syntyy kesällä, paksu peitto voi olla sille vähän liikaa. Tykkään kuitenkin kääriä pienen vauvan tiukaksi mytyksi vähän kuin kapaloon. Pandatrikoopeitto sekä näytti että tuntui hyvältä ja on helposti pestävä.


Voi olla, että vauva ei koskaan opi kunnolla juomaan tuttipullosta (kokemukseni mukaan kaikki tavanomaisesti kehittyvätkään vauvat eivät opi). Halusin kuitenkin ostaa kokeilua varten yhden pienen tuttipullon, josta esimerkiksi tuleva isä voi syöttää vauvaa minun poissa ollessani. Olen kuullut Dr. Brownin alipainetta tasaavista tuttipulloista niin paljon hyvää, että päädyin sellaiseen. Parhaimmillaan pullo ehkäisee korvatulehduksia ja koliikkia sekä mahdollistaa maidon, korvikkeen tai veden tasaisen virtaamisen imiessä.

torstai 17. helmikuuta 2011

Pikkurikollinen

Tällä hetkellä minusta tuntuu erittäin rikolliselta se, miten vapaa päivärytmini on. Minulla on luento pari kertaa viikossa. Sen lisäksi kirjoitan gradua, joka etenee päivittäin maltillisesti. Jostain syystä olen myös kamalan innostunut huuto.net-shoppailusta, siivoamisesta (!) ja sisustamisesta. Kodissamme ei ole enää montaa kaappia tai lokeroa, jota en olisi viimeisen parin kuukauden aikana perannut turhista tavaroista ja järjestänyt. Tarkoitukseni ei ole kehuskella aikaansaannoksillani (luulen, että suurin osa teistä on saanut kuluneen parin kuukauden aikana aikaiseksi paljon enemmän kuin minä), vaan raportoida tämän päivän terveysrikos.


Chok-o-lait -kaakaotikku on peräisin heräteostoksena yliopiston luomupiiristä, mutta samanlaisia saa ainakin Salosta ihanasta 2. keksi -nimisestä kahvilasta. En erityisemmin pidä kaakaosta, jos sillä tarkoitetaan kaakaojuomajauheesta laihaan maitoon (tai pahimmillaan veteen!) sekoitettua juomaa. Tummasta suklaasta tehty kaakao on asia erikseen. Se onnistuu näiden tikkujen lisäksi myös suklaalevyn palasista, jotka liuotetaan kuumaan maitoon. Lisäsin joukkoon vielä niin paljon kuohukermaa, etten edes kehtaa kertoa määrää, ja hiukan kermavaahtoa.


Nautin yksikseni rikoksestani, jota raskauttaa entisestään se, että olin suunnitellut tätä jo hyvän aikaa etukäteen.

torstai 10. helmikuuta 2011

Paljastuksia

Sain wikeltä tunnustuksen ja haasteen, johon kuuluu seitsemän paljastusta. Tämä on vaikeaa! En millään muista, mitä olen jo saattanut kertoa. Monet blogin lukijoista myös tietysti tuntevat minut henkilökohtaisesti, joten sinänsä tässä ei tule kamalasti uutta kaikille. Yritän kuitenkin

1) Teen graduani liittyen kouluikäisten lasten keskushermostolliseen kuullun prosessointiin. Opiskelen siis alaa, johon tämä liittyy. Gradun aineistona on mm. ERP-taltiointeja (aivojen sähköisen toiminnan mittauksia) ja erilaisia tehtäviä, joista suoriutumiseen tarvitsee esimerkiksi rytmisiä taitoja.

2) Häpeän joskus myöntää, että teen nykyään lähes joka päivä miehelleni ruoan valmiiksi hänen tullessaan kotiin. En halua muiden kuvittelevan, että kokisin sen ehdottomasti velvollisuudekseni tai että mieheni vaatisi sitä. Enimmäkseen se on ajanvietettä loppuiltapäiväksi, kun olen jo lopettanut koulutyöt ja mies ei ole vielä tullut kotiin. Ruoanlaitto tuntuu järkevältä tekemiseltä, kun itselläkin on nälkä.

3) Viime päivinä aina ennen nukkumaanmenoa olen tunnustellut vauvan liikkeitä (jotka ovat vihdoin alkaneet tuntua selvästi!). Tavallisesti pyydän miestäkin kokeilemaan.

4) Käytän joskus ruoanlaitossa lihaliemikuutioita, vaikka olen yrittänyt päästä eroon turhista lisäaineista. Mieluiten teen marinadit ym. itse, mutta aina ei vain jaksa tai ehdi.

5) Löysin pari päivää sitten sykemittarini, joka oli ollut hukassa ainakin puoli vuotta. Mistäpä muualtakaan kuin eteisen kaapista.

6) Olen käyttänyt samoja kenkiä lähes koko talven ja jostain merkillisestä syystä ne olivat muuttuneet kovin liukkaiksi. Eilen sain vihdoin aikaiseksi viedä ne suutarille uusia pohjia varten. Samalla laitatin pitävämmät pohjat eräisiin korollisiin saappaisiin, joilla pysyin tänään pystyssä erittäin hyvin. Kyllä ihminen voi olla tyhmä, kun hylkää käyttökelpoiset kengät vain siksi, että niissä on täysin kuviottomat pohjat. Ihan niinkuin en olisi koskaan suutarista kuullutkaan.



7) Minulla on maljakossa kimppu nuupahtaneita tulppaaneita, joita en vain henno heittää pois.


Haasteen laitan eteenpäin niille blogiystävilleni, jotka tunnen myös "oikeassa elämässä" .

maanantai 7. helmikuuta 2011

Viikonloppua odotellessa (ja nyt on vasta maanantai)

Puuduttavan neljän tunnin graduseminaarissaistumisen jälkeen kaipaisin kamalasti auringonpaistetta. Valitettavasti sitä ei nyt ole saatavilla, joten ajattelen tulevan viikonlopun Tukhloman-reissua. Ei ehditä olla kamalasti maissa, mutta ei haittaa. Vähän silti edes. Sitäkin kivempaa on nähdä ystävääni, joka on matkaseurana.

Olen tutustunut etukäteen Topshopin äitiysvaatetarjontaan, vaikka en ole edes varma, onko Tukholmassa myynnissä Topshopin äitiysvaatteita. En ole kovin innostunut Mamalicious- ja H&M-vaatteista (ensimmäiset ovat tavallisesti liian "tätimäisiä" ja jälkimmäiset koiranulkoilutusverkkareita tai heikkolaatuisia materiaaleja), joten käytän farkkuja ja paria toppia lukuunottamatta ns. normaalivaatteita, jotka toistaiseksi mahtuvat hyvin päälle.

kuva: topshop maternity


Vauvanvaatteita en ole juurikaan ajatellut ostaa tässä vaiheessa. Tai no, olen huutanut erinäisiä pieniä perusvaatekappaleita ja joitakin kestovaippoja huuto.netistä ja näiden lisäksi saanut kaveriltamme lainaan kassillisen 50-56 cm vaatteita. En haluaisi ostaa vauvalle yhtään hutiostosta, joka jäisi jostain syystä käyttämättä. En ole myöskään erityisen ihastunut lasten voimakkaan värisiin retrovaatteisiin. Minua kiinnostavat enemmän kauniit kuvat, mustavalkoinen, beige, luonnonvalkoinen tai yksinkertaiset raidat. Joitain ihanuuksia on ainakin Mini Rodinilla ja Aarrekidillä. Valitettavasti (?) edellä mainitut ovat myös melko hyvissä hinnoissa, ellei löydä käytettynä.