keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Sykettä ja ompelua

Lomailemme edelleen. Tänään olen tosin jo palaillut tenttikirjojen lukemisiin ja ollaan oltu kotosalla eikä erityisemmillä lomamatkoilla.


Aamulenkillä syke meinasi koko ajan nousta liikaa. Mietin, onko minulla luonnostaan korkea syke (kuulemma noin 20 % ihmisistä on niitä, joilla on). Nyt voisi mennä kyllä huonon juoksukunnon piikkiin, koska olen kevään ja kesän aikana harrastanut lähes pelkästään lihaskuntoa parantavia, vähemmän sykettä nostavia lajeja, mutta kun syke oli suhteellisen korkea silloinkin, kun lenkkeilin noin kolmesti viikossa puolesta tunnista tuntiin kerrallaan. Sydän sykytti sataaseitsemääkymmentä, vaikka ei edes hengästyttänyt. Tietysti nuorilla naisilla on tavallisestikin korkea maksimisyke, itselläni mittarin "arvion" mukaan noin 200. Tämänaamuista menoa luonnehtii korkeasta sykkeestä huolimatta paremmin "hölkkä" kuin "juoksu" ja muutenkin hiippailen usein varovaisen hiljaa niin, että lenkin lopussa jaksaa helposti ottaa vielä kunnon spurtin. Kertokaapa omia lenkkisykkeitänne, jos on sykemittareita! (Ihan vain vertailun vuoksi kiinnostaa, ei kilpailumielessä :))

Eilen ompelin pian lapsen saavalle ystävälleni pussilakanan pikkuiseen peittoon, joka ei ole standardikokoa niin, että siihen saisi pussilakanoita valmiina. Ystäväni valitsema Marimekon kangas on ihanan värikäs ja söpö. Jämäpaloista tuli yhteensopiva "tyynyliina".

3 kommenttia:

  1. Tulipa nätti pussilankanasetti. Ps. Selasin vanhoja postauksiasi ja kasvokuvastasi taisin tunnistaa. Ihan vain ulkonäöltä, en muuten ;)

    VastaaPoista
  2. Lilla: hyvin mahdollista, että tunnistat. meillä on kai jotain yhteisiä kavereita, tunnet mun pikkuveljen :)

    VastaaPoista
  3. Hmm. Nyt tosissaan alkoi kiinnostaa että kenen pikkuveljen isosisko olet? :D

    VastaaPoista