keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Vinkkejä vaatekaapin sisältöön osa 3: Mitä tarvitsen?

Unelmien vaatekaapissa on ihania, laadukkaita ja tyyliltään sopivia, oikean kokoisia ja värisiä vaatteita, joita on helppo yhdistellä keskenään. Vanhanaikaisen peruspuvuston kokoaminen kuulostaa suloiselta, mutta en usko tarvitsevani kahta jakkupukua tai muuta vastaavaa, vaan ennemminkin farkkuja, toppeja ja neuletakkeja. Yritin miettiä, mitä yksinkertaisen peruspuvustoni tulisi sisältää.

- parit farkut, jotka istuvat hyvin ja ovat mukavat päällä (esimerkiksi vaaleat ja tummat)
- yksiväriset pitkät housut
- pari hametta arkikäyttöön (pituus vähän polven yläpuolelle)
- toppeja/lyhythihaisia paitoja, jotka sopivat hameiden ja housujen kanssa
- talveksi pari pitkähihaista trikoopaitaa
- pari neuletakkia, liiviä, slipoveria ja pitkähihaista (kaulus)paitaa
- pari mekkoa arkikäyttöön (hellesäälle ja kylmemmälle)
- shortsit, bikinit
- siisti liivimekko töihin ja vastaaviin tilanteisiin
- ehjiä, hyväkuntoisia alusvaatteita ja sukkia sen verran, että ne kiertävät sopivasti pesusta kaappiin ja käyttöön
- vuodenaikaan sopiva takki (esim. keväästä syksyyn trenssitakki) takin on mieluiten sovittava myös juhlavaatteiden kaveriksi
- (nahka)hanskat ja villahuivi talveksi
- kenkiä: ballerinat, juhlakengät, saappaat korolla ja ilman, tennarit, sandaalit
- kolme eri kokoista laukkua (pieni juhliin, keskikokoinen arkikäyttöön ja iso esim. kouluun)
- huiveja ym. asusteita
- juhlavaatteet kesäksi ja talveksi, harrastusvaatteet
VaatekaappiFashion Trends & Styles - Polyvore


Riittäisivätköhän nämä minulle? Vaatekaappini on tällä hetkellä epätasapainossa, farkkuja minulla on ainakin viidet, hyvää arkimekkoa taas ei ainoatakaan.

"Peruspuvuston" sisältö riippuu tietysti siitä, miten arkipäivänsä viettää (töissä/koulussa/...). Itselleen voi tehdä vaatekaapin oven sisäpuolelle listan tavoitesisällöstä. Siitä voi sitten katsoa, mitä tarvitsee ennen kuin lähtee ostosreissulle. (Minullakin jäisivät ne ylimääräiset farkut ostamatta ja voisin keskittyä mekon etsimiseen ja sijoittaa siihen hyvällä omallatunnolla.)

Ostoksille lähtiessä kannattaa siis miettiä, mitä vaatekaapista puuttuu. Parhaiten sen keksii siitä, mitä vaatetta kaipaa usein aamulla pukeutuessaan. Minulla se on ollut joskus sopivan värinen toppi, laadukas neuletakki tai mustat ballerinat. Kun sitten kaveri pyytää shoppailureissulle, voi yrittää löytää tuon "puuttuvan" asian.

Peruspuvuston ei tarvitse olla tylsä! Kannattaa panostaa mielenkiintoisiin leikkauksiin. Esimerkiksi mekot, joita ei yhdistellä muihin vaatteisin sekä neuleet ja liivit voivat hyvin olla vähän erikoisempiakin. Värit kannattaa pitää hengeltään samanlaisina, jolloin niitä on helppo yhdistellä.

Olisi kiva nähdä teidän muidenkin unelmien vaatekaappeja. Tehkää vaikka Polyvoressa, jakakaa blogissa ja laittakaa linkki kommenttiboksiin!

tiistai 29. kesäkuuta 2010

Vinkkejä vaatekaapin sisältöön osa 2: Turhat pois

Vaatekaapissa saattaa olla vaikka mitä ihmeellisyyksiä. Hankkiudu eroon näistä:

- Esineet/roskat, jotka eivät kuulu vaatekaappiin (esim. melkein loppunut deodorantti, irrotetut laput, hiuspinnit).
- Vaatteet, joita et käytä.
- Vaatteet, joita käytät hyvin harvoin (ei koske erityistapauksia, kuten joitakin juhlavaatteita tai laskettelupukua).
- Vaatteet, jotka ovat vaihtoehtona jollekin, jota käytät mieluummin (esim. h&m:n neuletakki, joka on melkein samanlainen kuin se kallis FilippaK:n, jonka ostit sittenkin jälkeenpäin). Poikkeus tässä ryhmässä ovat vaatteet, joita on perusteltua olla useampia, kuten topit, sukat tai alusvaatteet.
- Rikkinäiset vaatteet, joita et jostain syystä ikinä korjaa, vaikka olet aikonut.
- Kuluneet ja väärän kokoiset alusvaatteet, sukat ja sukkahousut (ihan tosi, ihminen voi tarvita talvella farkkujen kanssa käytettäväksi 1-2 paria rikkinäisiä sukkahousuja, mutta ei seitsemää paria).


Pese kaikki likaiset vaatteet! Muuten vaatekaappi alkaa haista ummehtuneelta.


Miten toimia käytännössä??

1. Ota kaikki vaatteet ym. ulos kaapista vaikka sängylle.

2. Poimi joukosta vaatteet, joita olet käyttänyt viimeisen kahden viikon aikana. Pääsääntöisesti ne kaikki säästetään.

3. Mieti, mitä vaatteitä käytät lisäksi jonakin toisena vuodenaikana. Poimi niistä tärkeimmät talteen. Jos vaatekaapissa on ahdasta, ne voi säilyttää muualla, kunnes niitä taas käytetään.

4. Jos joukkoon on vielä jäänyt vaatteita, jotka päällä tunnet olosi erityisen viehättäväksi ja mukavaksi, poimi nekin sivuun. (molempien kohtien pitää täyttyä)

5. Laita em. vaatteet siisteihin pinoihin vaatekaappiin.

6. Mieti, puuttuuko vaatekaapista jotakin. Katso, onko sitä vaatepinossa kaapin ulkopuolella. Jos on, lisää tarvitsemasi vaate kaappiin (sillä ehdolla, että se on käyttökunnossa).

7. Viikkaa kaikki vaatekaapin ulkopuolelle jääneet vaatteet siististi pahvilaatikkoon tai sopivan kokoiseen kassiin. Pese likaiset tai tunkkaisen hajuiset vaatteet ja korjaa rikkinäiset.

8. Laita laatikko varastoon (tai sängyn alle) vähintään kuukaudeksi tai pariksi. Jos jo sitä ennen tiedät, että et varmasti tarvitse jotakin vaatetta lahjoita tai myy se pois. Jos kaipaat tuona aikana jotakin vaatetta, sen saa ottaa vaatekaappiin.

9. Kun olet todennut laatikossa olleet vaatteet turhiksi, viisastu vahingosta. Mieti jokaisen laatikon vaatteen kohdalla, miksi se on jäänyt käyttämättä.

Vaate voi olla...

...väärän tyylinen. -> ei enää skeittivaatteita klassikoista pitävälle, vaikka ne olisivat miten söpöjä
...väärän värinen. -> jatkossa vain oikean värisiä vaatteita, jotka sopivat yhteen muiden vaatteidesi kanssa
...väärän mallinen (esim. housut, joissa takapuolesi ei näytä samalta kuin farkkumainoksissa) -> jos vaate näyttää yhtään huonolta sovituskopissa, se näyttää vähintään yhtä huonolta kotona
...sellainen, joita sinulla on liikaa. -> näitä ei ainakaan enää lisää
...pesussa huonoksi mennyt. -> kannattaisiko kuitenkin katsoa sitä materiaalilappua ja arvioida kankaan ja saumojen laatua jo ostohetkellä?
...epämukava päällä. (hiostava, hankaava tai sosiaalisesti epämukava, kuten liian matalalanteiset tai helposti likaantuvat farkut, kainaloista näkyvästi kastuva paita, jatkuvasti oikomista vaativa kaula-aukko) -> kiinnitä jatkossa huomiota näihin mukavuusasioihin
...liian voimakkaasti jostakin tapahtumasta/ajanjaksosta muistuttava. (kuten paita, joka sinulla oli päälläsi ensitreffeillä entisen poikaystävän kanssa) -> näille ei oikein voi mitään, mutta joskus niistä on syytä hankkiutua eroon
...muuten vain turha. (esim. abipaita) -> jos olet abiturientti vielä joskus uudestaan, älä ota abipaitaa :)

10. Laita turhat vaatteet kiertoon huutonettiin, kirppikselle, lahjoitukseksi kavereille/hyväntekeväisyyteen tai (rikkinäiset korjauskelvottomat ym.) siivousräteiksi ja jätekierrätykseen.

Siististä ja sopivan niukasta vaatekaapista löytää helposti tarvitsemansa. Vaatteiden määrällä ylpeily on NIIIIIIN last season!

Vinkit on koottu vuosien varrella naistenlehdistä, viisaita ihmisiä kuuntelemalla ja itse havaitsemalla.

Vinkkejä vaatekaapin sisältöön osa 1: Värit

Näyttääkö vaatekaapin värivalikoima ensivilkaisulta kirjavalta oksennukselta? Todennäköisesti siellä on sinulle sopimattomia värejä. Ihmisillä on toinen toistaan ihmeellisempiä sääntöjä siitä, mitkä värit heille sopivat. "Sininen ei sovi mulle yhtään." "Vihreä sopii mulle tosi hyvin." Tosiasiassa lähes kaikille on olemassa sopiva sävy mistä tahansa väristä.

Värianalyysi kuulostaa siltä, mistä äiti oli innostunut 90-luvun alussa (mitä se tietysti onkin), mutta se elää ja voi hyvin. Itse olen joitakin vuosia sitten käynyt värianalyysikurssin kansalaisopiston ryhmässä (maksu muistaakseni n. 20e) ja ymmärtänyt, miksi armeijanvihreät vaatteet jäivät käyttämättä sekä löytänyt minulle upeasti sopivia pehmeiden ja viileiden värien sävyjä. Vielä halvempi tapa tutustua itselle sopiviin väreihin on lainata vaikkapa tyttöporukalla kirjastosta väri- ja tyylioppaita ja pitää yhteinen värianalyysi-ilta.



Vaikka haluaisikin edelleen käyttää kaikkia värejä, värianalyysista on hyötyä. (Käytän itsekin jonkin verran mustia vaatteita, vaikka grafiitinharmaa olisi parempi vaihtoehto.) Välillä tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa täytyy valita kahdesta värivaihtoehdosta parempi valmistujaismekko tai designkäsilaukku pitkäaikaiseen käyttöön. Silloin kannattaa miettiä ennemmin mikä itselle sopii, kuin mikä on muotia. Jos vaatekaapin sisällön on koonnut värianalyysin perusperiaatteita noudattaen, sieltä on myös helppo löytää yhteensopivia vaatteita.

Joillain, ellei kaikilla, on itselläkin hyvää "värisilmää" valita oikeat värit ilman opastavia kursseja tai kirjoja. Myös ystävän apu on tästä syystä hyödyllistä vaateostoksia tehdessä.


Vinkki:
Pitäkää tyttöjenilta värianalyysikirjan parissa. Tämän jälkeen voitte koota vaatekaapistanne käyttämättömät väärän väriset vaatteet ja asusteet ja vaihdella niitä keskenänne niin, että jokainen saa oikean värisiä. Edellyttäen tietysti, että olette iholtanne ja hiuksiltanne erisävyisiä keskenänne :)


Kirjat:
Carole Jackson: Kaunistu väreillä (suom. Paula Hietaranta, WSOY 1986)
Vanha värianalyysin perusteos. Vaikka kuvat ovatkin tyyliltään huvittavan vanhanaikaisia, ne ovat erittäin havainnollisia. Kirjassa on myös erittäin seikkaperäiset ohjeet oikean värivuodenajan löytämiseen.
Hieman uudempi, mutta silti vanha teos on Jokanaisen väri- ja tyyliopas (Mary Spillane). Näitä kahta näkee paljon kirppiksillä, huutonetissä ja kirjastoissa.

Vinkit on koottu vuosien varrella naistenlehdistä, viisaita ihmisiä kuuntelemalla ja itse havaitsemalla.


kuva: www.balloonaticsevents.com

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Tavara-ahdistus ja siitä seuranneet toimenpiteet


Tänään jatkoin jo aiemmin aloittelemaani kirppisurakkaa ja olin vaipua epätoivoon. Tavaraa oli häkkivarastossa paljon enemmän kuin muistin. Ajattelin hankkiutua eroon suunnilleen kaikesta, mitä en ole kaivannut noin vuoteen. Häkkivarastossa on ollut viime syksystä asti mm. kaksi pahvilaatikollista vanhoja vaatteitani. Eilen illalla yritin miettiä, mitä vaatteita siellä on ja muistin ehkä viisi vaatekappaletta. Erittäin tärkeitä siis. Jos haluatte tietää, mitkä omista vaatteistanne ovat ylimääräisiä, laittakaa ne varastoon vuodeksi.

Kirppikselle lähteekin nyt kuormallinen vaatteita ja muita tavaroita, jotka ovat minulle väärän värisiä, väärän tyylisiä, väärän kokoisia tai joita ei muuten vain jostain syystä ole tullut käytettyä. Hinnat ovat sitä luokkaa, että niiden takia kenenkään ei tarvitse jättää tavaraa ostamatta. Tähän mennessä hinnoittelemistani tuotteista kallein (eräs kenkäpari) maksaa 5e. Pesin vaatteet ja otin rikkinäiset ja huonokuntoiset joukosta pois. Korjauskelvottomista tulee siivousrättejä tai muuta vastaavaa, loput menevät energiajätteeseen.

Olen sen verran viisastunut, että en aio tehdä alkaneista alennusmyynneistä yhtään heräteostosta. Muutenkin olen huomannut, että ne vaatteet, jotka ovat pitkään suunniteltuja hankintoja ja hieman kalliimpia ovat edelleen ahkerassa käytössä. Olen myös pyrkinyt siihen, että vaatekaappini olisi ajaton eikä tarvitsisi jatkuvasti täydennystä.

Mainoksena vielä, että minun ja ystäväni yhteinen kirppispöytä on Turussa Manhattanin kirppiksellä tämän viikon keskiviikosta ainakin viikon eteenpäin. Käykää tutustumassa, pöytää pyritään täyttämään päivittäin. Manhattanilla oli loppuviikosta muutenkin niin paljon mielenkiintoisia pöytiä, että minulla oli täysi työ pysyä maltillisena ostoksissani.


kuva: http://www.ec.gc.ca/

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Kesäyö



Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.


Eino Leino: Nocturne 1903



kuva: http://herkules.oulu.fi/isbn9514254627/html/x2462.html

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Hidasta elämää

Kävin tänään Hoitohuone Visin kasvohoidossa, sellaisessa rentouttavassa, joka ei sisällä mekaanista puhdistusta. Mielestäni kosmetologi oli mukava ja luonteva, pätevän oloinen. Käytetyt tuotteet olivat luonnonkosmetiikkaa, mikä ainakin minun mielessäni yhdistyy melko voimakkaisiin tuoksuihin. Pidän sellaisista tuoksuista tuollaisiin hoitoihin liittyen, mutta arkikäytössä vierastan tuoksucocktailia. Hoidon jälkeen iho on positiivisessä mielessä hehkuva. Luulen, että se on tehokkaan, mutta hellävaraisen kuorinnan ja kosteuttavan öljyn ansiota. Iho ei punoita yhtään, niinkuin ei mielestäni kuulukaan, kun mekaanista puhdistusta ei tehty. Hinta-laatusuhteeltaan Vis vaikuttaa olevan oikein hyvä paikka. Kasvohoitoni kesto oli hinnaston mukaan puoli tuntia, mutta todellisuudessa se kesti lähes tunnin. Enemmän rentouttavaa hierontaa, kun oli luvattu. Ei kyllä haitannut!




Tein miehelle ja itselleni mansikkarahkaa tuoreista mansikoista ja päivälliseksi sisäfilepihvejä kermakastikkeessa.

Sisäfilepihvit onnistuvat minulla tällä ohjeella:

- leikkaa porsaan (maustamaton!) sisäfile noin 4 cm paloiksi
- litistä palat pihveiksi
- kuivaa pihvien pinta paperilla ja hiero niihin vastarouhittua mustapippuria ja suolaa
- paista kuumalla pannulla kaksi pihviä kerrallaan 2-3 min /puoli (älä räpellä pihvejä paistumisen aikana, vaan anna olla rauhassa paikoillaan ja käännä vasta, kun ensimmäinen puoli on paistunut riittävästi; tavallisesti pihvin läpi alkaa silloin tihkua hieman nestettä)
- nosta valmiit pihvit odottamaan kuumalla lämmitetylle syvälle lautaselle, kansi päälle
- kun kaikki pihvit on paistettu, laita ne paistinpannuun ja kaada päälle purkillinen ruokakermaa, hauduta kastiketta pienellä lämmöllä

Pihvien kanssa sopii mielestäni parhaiten perunamuusi tai keitetyt perunat. Kasviksissa ei kannata tinkiä. Vastapainoksi suosittelen kasvisruokia toisina päivinä; lihaa ei ole pakko syödä joka päivä, vaikka siitä ei kieltäytyisikään.


kuva: http://www.architecturaldigest.com/

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Toimintasuunnitelma alkavalle viikolle

Vietimme viikonlopun ystäväpariskuntamme suvun mökillä Satakunnassa. Kävin pitkästä aikaa järvessä uimassa (olen viime aikoina uinut vain meressä), saunoimme, ongimme ja grillasimme. Minun suvussani ei äidin eikä isän puolella ole juuri harrastettu mökkeilyä. Ainoastaan serkuillamme on mökki, jolla olen käynyt vain pari kertaa nopeasti kääntymässä. Mieheni perheellä taas on ihana mökki merellä; suuri piha ja ihanat rannat. Heinäkuussa olemme lähdössä sinne lomailemaan. Ehkä kalastan sitten virvelillä; en erityisemmin nauti onkimatokuvioista.

Alkavalla viikolla aion ainakin lukea tentteihin, varata kirppispöydän (ja ehkä jo hinnoitella tavaroita), pestä ikkunat, järjestellä häkkivarastoa ja käydä kasvohoidossa. Leukani on alkanut viimeisen vuoden aikana kukkia epäsäännöllisesti, mutta sitkeästi, vaikka iho on muuten hyvässä kunnossa. Pitäisi varmaan alkaa vähitellen toimenpiteisiin epäpuhtauksia vastaan. Ruokavalion siistiminen saattaisi auttaa (syön vähän turhan paljon vaaleaa leipää ja pizzaa). Pitäisi lisätä täysjyvätuotteita ja kasviksia, mutta huolehtia samalla, ettei paino putoa nyt, kun olen viimein saanut sen nousemaan mielestäni sopivalle tasolle.


Nämäkin sämpylät voisi vaihtaa täysjyvärukiiseen!

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Joutavuuksia (small things)

Pieniä esineitä, joista tulen iloiseksi. Otsikon "joutavuuksia" on matkittu Hanna Tarkan suomentamasta kirjan otsikosta Joutavuuksien jumala (The God of Small Things, Arundhati Roy, 1997). Mielestäni se on osuva suomennos, vaikka aluksi ajattelin sen viittaavan joutenoloon ennemminkin kuin yhdentekevyyteen tai turhuuteen. Yritin aikoinani miettiä parempaa suomennosta itse enkä keksinyt mitään. "Joutavuus" on erittäin hyvä.



Uusi ihana käsisaippuamme, jonka viimein eilen, pitkän harkinnan jälkeen, toin kotiin Stockmannilta. Harkitsen usein ostoksia pitkään, vaikka siihen ei sen kummempaa syytä olisikaan. Tiesin, että pullo olisi mielestäni kaunein löytämäni, hintansa arvoinen, ja että saippua tulisi hyötykäyttöön. Rakastan kauniita, hyödyllisiä asioita, käytettäviä koriste-esineitä.




Toinen tällainen mielestäni kaunis käyttöesine on roskisämpärimme Ikeasta. Taloyhtiössämme lajitellaan energia-, bio-, paperi-, pahvi-, kartonki-, lasi- ja metallijäte, joten roskiskaapissa on myös aika ahdasta. Helpotin tilaongelmaa ostamalla keittiöön tuon melko reilun kokoisen ämpärin, johon mahtuu biojätteen viereen tyhjät maito- ja mehupurkit. Biojätepussit taittelen kaksinkertaisesta sanomalehdestä.




Tämän kukan toi Sara eilen tullessaan aamupäiväteelle. Se ilahduttaa ruokapöydällä.




Olen viime aikoina maalannut vesiväreillä. Olen kokeillut maisemia ja muotokuvia, harjoitellut rohkeaa värien käyttöä. Vähitellen kuvat alkavat näyttää paremmilta. Suurin osa niistä on postikortteja.




Makuuhuoneessa ilahduttaa erityisesti IvanaHelsingin Tiira-tyynyliina. Harmikseni olen ostanut vain yhden sellaisen sinkkuaikoinani. Nyt olisi kiva, jos niitä olisi kaksi, mutta en enää ole nähnyt niitä missään myynnissä. Jos jollain on ylimääräinen tai vinkki toisen löytämiseksi, kertokaa! Päiväpeitto on Luhdan ja saatu aikoinaan Olivian tilaajalahjana (paljon parempi kuin ne lähes-uniikit-keinokuituiset-designlaukut, mitä nykyään tulee riesaksi asti lehtiä tilatessa).




Yöpöydälläni (jonka virkaa toimittaa vanha, mummilta saatu tuoli) on ystävältäni Saralta joskus synttärilahjaksi saatu Tove Janssonin Kesäkirja, jota lueskelen taas tänä kesänä hitaasti edeten iltaisin. Pikkuesineitä on piilotettu kahteen pahviseen aurinkolasikoteloon. Lammas-muistilappupidike pitelee Ruotsin kruunuja siinä toivossa, että pian kävisin taas Tukholmassa. Käsirasvaa yritän muistaa lisätä aina nukkumaan mennessä. Se pitää kynnet hyvässä kunnossa. Käsirasva ja beige Pentikin huopa ovat lahjoja äidiltä.




Käyttötuoksuni Lancômen Hypnôse Senses on joidenkin mielestä kopio Coco Mademoiselle'sta. Mielestäni tuoksut ovat erilaiset, mutta samanhenkiset. Mademoiselle maksaa Wiklundilla muistaakseni n. 200e/1,7oz, mikä on kyllä liikaa. Chanelin omilla sivuilla se näyttäisi olevan hieman halvempaa. Tuolla hinnalla voisin melkein kyllä ostaakin ihanuuden. Muita suosikkituoksujani ovat tällä hetkellä mm. Idole d'Armani ja Lancomen Trésor In Love.


Bonuksena vielä yksi asia, joka ei ole ollenkaan pieni ja joutava. Pikkuveljeni häitä vietettiin viime viikonloppuna. Valitettavasti kuvaa on sutattu yksityisyyssyistä ja sää vihkipäivänä oli sateinen. Morsiuspari kuitenkin säteili onnellisena.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Aamu

Kävin viikko sitten hammaskirurgilla viisaudenhammasleikkauksessa ja se oli ihan hyvä kokemus. Kipua ei ole missään vaiheessa juuri ollut. Nyt posken turvotus on laskenut, antibioottikuuri syöty ja jäljellä vain tikit ja näyttävä kirjava mustelma leuan vasemmalla puolella.

Tämä ja ensi viikko on aikataulutettu koulujutuille. Sen lisäksi olen opetellut maalaamaan vesiväreillä ja vähitellen edistynytkin siinä taidossa. Olen maalaillut postikortteja valokuvien pohjalta yksinkertaistaen.

Herään aamuisin seitsemältä, kun mies lähtee töihin. Juomme aamukahvin yhdessä. Luen molemmat sanomalehdet (Helsingin sanomat ja Turun sanomat) hitaasti. Yritän olla avaamatta tietokonetta ainakaan ensimmäiseen tuntiin. Yritän muutenkin opetella olemaan kotona ilman, että koko ajan käyn vilkuilemassa jotakin koneella. Tehdä muita asioita. Maalata ja laittaa ruokaa niin, että joka välissä ei ole kiire "ihan vain nopeasti tarkistamaan" jotakin koneelta.

Olen todennut, että minulla ei ole yhtään rentoa ja kotoisaa kesähametta, ainoastaan pari liian juhlavaa. InWearin Guthrie Skirt (katsokaa nettikaupasta, en jaksa nyt lisätä kuvaa) voisi olla hyvä. Inwearin vaatteet ovat minulle tavallisesti mitoitukseltaan (ja tyyliltään) hyviä. Niitä tulee käytettyä paljon ja hinta-laatusuhde on erittäin hyvä.

tiistai 1. kesäkuuta 2010

"Viivi, ostin ananaan"

Olen siivonnut vaatekaapista tavaraa kirpputorille, kun huomasin käyttäväni niin pientä osaa siellä olevista vaatteista. Minua ei haittaa käyttää usein samoja vaatteita, kunhan ne ovat hyvät päällä ja tarpeeksi hyvän näköiset. Vaatteet, joissa on käytetty paljon keinokuituja, jäävät usein käyttämättä, koska eivät tunnu hyvältä päällä.


Olen ostanut muutamana päivänä ananaksen ruokapöydän "leikkokukaksi". On aika halpa sellainen, ja kun ostaa tarpeeksi raa'an, sitä voi pitää koristeena monta päivää ennen syömistä. Tuore ananas on paljon, paljon parempaa, kuin säilykeananas! Otsikon sitaatti on Wagnerilta.