tiistai 14. huhtikuuta 2009

Puhkipalaneella tarkoitan kevättä

Olen syönyt liikaa karkkia. (Oioi, taidan jäädä Teemulle kiinni siitä, että olen ostanut karkkia ilmoittamatta. Jostain syystä tuntuu, että olen velvollinen ilmoittamaan. Ehkä siksi, että Teemu mm. maksoi eilen junalippuni Salosta Helsinkiin, koska sääli uusköyhää tyttöystävää.)

Illalla olen lähdössä kaverin synttäreille. Aamulla ilmeni, että harjoitteluni peruuntui tältä ja huomiselta päivältä. Menin siis reippaana kliinisen psykologian luennolle, joka kuitenkin oli sekin ilmeisen peruttu, mikä selveni vähitellen etsiessä luentosalia keskustakampukselta. Vein kihlasormukseni pienennettäväksi, ettei se enää putoilisi sormesta. Loppujen lopuksi päätimme, ettei sitä tarvitse pienentää kuin 0,25 mm, kokoon 14,75. Ikävää olla ilman sormusta perjantaihin asti. Ihmettelyjen, rohkeiden kyselyiden ja arkojen juorujen välttämiseksi laitoin sormeen tilalle kuvan hopeaklöntin, joka tuntuu omaan kapeaan sormukseen nähden valtavalta. Lisäksi se on vielä isompi kuin kihlasormukseni oli, mutta en pelkää sen katoamista läheskään niin paljon.


Ajattelin näyttää pienen realistisen otoksen asumukseni tilasta kuvin. Epäjärjestyshän täällä vallitsee, minun huoneeni osalta. Puhkipalaneisuus on minusta niin kevättä, etten halunnut välittää siitä. Se tekee väreistä raikkaat.



3 kommenttia:

  1. Osa sotkuista on varmaan mun jäljiltä, yleensä ainakin jätän hirveän sotkun sinne..

    VastaaPoista
  2. oi kun sulla on hiukset kasvaneet ! :)

    VastaaPoista
  3. wikke: tuo on kyllä ihan totta :)

    han-na: niin onkin, yllätyin itsekin kun jätin ne tänään auki. ja ärsyttää vähän kun kaikki luulee, että kasvatan niitä hääkampausta varten, koska olen sitä mieltä, että hääkampaus tehdään sen pituisista hiuksista kun naimisiin mennessä sattuu olemaan. Pitää varmaan leikata :P Ei kasvattamisessa sinänsä ole pahaa, mutta en halua huonokuntoista liehulettiä.

    VastaaPoista